Altistuksia – Exposures
Altistus on jonkin ulkoisen tekijän kuten säteilyn, kemikaalin tai muun taudinaiheuttajan vaikutuksen alaiseksi joutumista. Kristian Jalavan Altistuksia – Exposures on tutkielma analogisen valokuvan materiaalisuuksista ja keinoista tallentaa optinen jälki valoherkälle pinnalle. Näyttelyssä analoginen valokuvaprosessi rinnastuu altistumisen keholliseen tapahtumaan: valokuvapaperi on ihmiskehon tavoin altis ulkoisten tekijöiden vaikutuksille. Valosaaste, kehiteaineet, ilmankosteus, lämpö ja kosketus – kaikki jättävät jälkensä valokuvalliseen materiaaliin.
Näyttelyn teokset ovat ei-esittäviä kuvapintoja, jotka heijastavat taiteilijan omakohtaisia altistumis- ja herkistymiskokemuksia. Vieraiden olomuotojen vaikutus valokuvalliseen prosessiin näkyy jäljen tasolla – se tulee esiin menetelmissä, materiaaleissa ja teemoissa. Kokeellisessa valokuvaprosessissa Jalava tutkii ulkoista ja sisäistä tilaa erottavaa huokoista pintaa lähestyen taidegrafiikan menetelmiä ja jäljen jättämisen keinoja. Jalava käyttää teosten valottamisessa neulanreikäsommitelmia ja kamerattomia valotusmenetelmiä. Pinnakkaisteosten matriisina Jalava käyttää alumiinipintaista höyrysulkupaperia, jonka tavanomainen käyttötarkoitus on kosteuden eristäminen talon rakenteista. Alumiinipaperiin syövytetty jälki muistuttaa pistemäistä homekasvustoa rakennetun tilan ja luonnontilan rajapinnalla.
Teollisten kehiteaineiden keskeinen vaikuttava ainesosa on maaöljystä eristetty hydrokinoni, jota esiintyy luontaisessa muodossa arbutiinia sisältävissä kasveissa. Kasvien ominaisuudet valokuvakemiallisen prosessin kanssatekijöinä mahdollistavat ekologisesti kestävien kehiteaineiden valmistamisen. Altistuksia – Exposures – näyttelyssä hopeagelatiinivedos, joka on kehitetty vuorenkilven lehdistä, soodasta ja c-vitamiinista valmistetulla seoksella, viittaa analogisen valokuvaprosessin myrkylliseen perimään.
Orgaanisten valokuvamateriaalien kautta Jalava tutkii hallinnan ja hallinnasta luopumisen kysymyksiä. Isokokoisissa teoksissa Jalava käyttää kuitupohjaista valokuvapaperia, joka sitoo kosteutta ja laajenee kehitysprosessin aikana. Kuivuessaan paperi pyrkii vetäytymään alkuperäiseen muotoonsa ja alkaa käpristyä. Teosten kehystäminen on kamppailua luonnonvoimia vastaan: kuivumisen aikana paperi pakotetaan suoraksi ja se voi revetä oman vetovoimansa ansioista.